Haastattelut / Jutut

Esittelyssä: Sointi Jazz Orchestra

© Teemu Mattsson

© Teemu Mattsson

Sointi Jazz Orchestra on helsinkiläinen, 18-henkinen big band -kokoonpano, joka on saanut alkunsa vuonna 2013. Orkesterin kapellimestari, säveltäjä ja sovittaja Rasmus Soini on valmistunut keväällä 2014 Metropolia Ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi pop/jazz-musiikin koulutusohjelmasta pääaineenaan musiikinteoria. Hän järjesti opiskelujensa aikana kolme erilaista konserttikokonaisuutta, joista tällä kokoonpanolla tehty oli viimeisin. Alun perin ajatus oli vain kertaluontoisesta projektista, mutta ajatus jatkosta syntyi melkein luonnostaan. ”Koska bändin harjoittamiseen oli nähty niin suuri vaiva, ajateltiin, että konsertteja voisi järjestää toki enemmänkin”, Soini muistelee ja nostaa esille myös porukan toimivan yhteishengen sekä sen, kuinka soittajat ovat projektin myötä hioutuneet hyvin yhteen. Bändi alkoi metsästää esiintymispaikkoja ja pääsi pian esiintymään monissa kulttuuritapahtumissa ja -paikoissa ympäri pääkaupunkiseutua, muun muassa Espan lavalla, Taiteiden yössä sekä Koko Jazz Clubilla. Melko pian bändin ympärille perustetun yhdistyksen, Sointi Jazz Orchestra ry:n, myötä organisaatiota saatiin vakiinnutettua ja yhdistys ryhtyi lisäämään tietoisuutta orkesterista.

Sointi Jazz Orchestra edustaa perinteistä big band -musiikkia jazzsointuineen ja -rytmeineen, mutta kuultavissa on suomalaisen lisäksi myös muun muassa slaavilaista vivahdetta. Orkesteri erottuu muista big band -kokoonpanoista monipuolisella soittajistollaan, eikä Soini ole pelännyt kirjoittaa biiseihinsä myöskään erikoisempia big band -soittimia. Sointi Jazz Orchestran soittajien ammattitaito on erinomaisesti kuultavissa, ja tulevan levyn kappaleet edustavatkin kaikin puolin laadukkaan työn jälkeä. Kappaleissaan Soini on antanut tilaa monipuolisesti myös sooloille, kuten big band -musiikkiin oleellisesti kuuluukin. Vakavammissakin biiseissä leikkisyys keventää tunnelmaa.

Tällä hetkellä orkesteri keikkailee eri ohjelmistoilla säännöllisesti läpi vuoden. ”Mietitään konserttikokonaisuus, jota sitten myydään eri paikkoihin. Tehdään muutama keikka lyhyessä ajassa, ja sitten taas eteenpäin”, Soini kertoo. Vaihtelevat projektit pitävät soittajien mielenkiinnon yllä. ”Ison kokoonpanon kanssa on vaan se ongelma, että keikkapaikat ovat rajattuja”, harmittelee Soini. Yleisöä keikoilla on ollut runsain mitoin ja palaute on ollut ylistävää ja kannustavaa. Keikkailu on tähän asti painottunut lähinnä pääkaupunkiseudulle, mutta toiveissa on, että tulevaisuudessa bändi pääsisi keikkailemaan myös Kehä III:n ulkopuolelle. ”Toistaiseksi Espoo on kaukaisin paikka”, naurahtaa orkesterin keulakuva ja toteaa: ”Nyt tää levy on yksi kanava tuoda bändiä esiin helposti myös muualla Suomessa”.

Soittajat Sointi Jazz Orchestraan ovat löytyneet Soinin elämän matkanvarrelta; mukana on kavereita niin opiskelu- kuin armeija-ajoiltakin. Mukaan on päässyt myös Soinin entinen soitonopettaja, ja kavereiden kaveritkin ovat tuoneet bändiin oman panoksensa. Bändiä kootessa visiona oli, että mukaan päätyisi sellaisia saksofonisteja, joilla on käytössään vaihtosoittimia, kuten esimerkiksi huilu tai klarinetti. Kokoonpanossa on myös sello, käyrätorvi ja tuuba, joita vähemmän näkee big band -lavoilla mukana. Sovitukset Soini kirjoittaa kokoonpanolähtöisesti, jolloin hänellä on mielessä soittajat, heidän vahvuutensa ja käytettävissä olevat vaihtosoittimet. Soini sanoo käyttä­vänsä paljon pianoa apuvälineenä säveltä­essään ja kertoo sen olevankin oleellinen työkalu sävellyksen muotoutumisessa. Uusi kappale lähtee liikkeelle pianolla improvisoiden. ”Toinen vaihtoehto on rauhoittaa mieli: olla luonnossa, lenkillä tai pianon ääressä ja kuulla mielessään teema, jonka nappaa pianolle ja alkaa työstää sitä.” Sävellysprosessi vaatii paljon aikaa ja rauhallisen ympäristön, jotta prosessi lähtee liikkeelle. Säveltäjäesikuvakseen Soini nimeää muusikko Maria Schneiderin. ”Fanitan hänen sävellystuotantoaan sekä myös sitä, kuinka hän käsittelee big bandia”.

Orkesteri on päässyt nuoresta iästään huolimatta jo nimekkääseen seuraan: Jouluradio tilasi Sointi Jazz Orchestralta Hoosianna-virrestä täsmäsovituksen, joka toimi radiokanavan markkinointikappaleena ja keulakuvana. Mukaan solistiksi tuli saksofonisti Jukka Perko. Aiempina vuosina radion joulukauden avauskappaleen sovittajia ja esittäjiä ovat olleet lauluyhtye Rajaton, Kerkko Koskinen Kollektiivi sekä Lenni-Kalle Taipale. Yhteistyötä orkesteri teki viime vuonna myös Ylioppilasteatterin kanssa, ja tämän projektin myötä bändi on keikkaillut kolmeenkin otteeseen vuoden sisällä.

Sointi Jazz Orchestran viimeisin konsertti syntyi saksofonisti Juhani ”Junnu” Aaltosen kanssa yhteistyössä. Toimittajat ovat ylistäneet erityisesti konsertin viidestä osasta koostuvaa pääteosta Saarnaaja, luonnehtien sitä dialogiksi solistin ja orkesterin välillä. Solistit kuuluvat usein olennaisena osana big band -musiikkiin, mutta Soini kuitenkin haluaisi bändinsä keräävän tunnettuutta nimenomaan big band -orkesterina ja korostaakin kappaleissaan solistin ja bändin vuoropuhelun ja musiikillisen yhteistyön tärkeyttä niin, että myös bändi tulee esille. Sointi Jazz Orchestran debyyttialbumilla Syntymä lähes kaikki materiaali on esitetty oman kokoonpanon voimin. Poikkeuksena on laulusävellys Syntymäseudulleni, jossa solistina toimii Color Dolor -yhtyeestä tuttu laulaja Stina Koistinen. Vuoden alussa levyntekoon haettiin lisää vauhtia joukkorahoituskampanjalla. ”Se meni oikein mallikkaasti”, sanoo Soini tyytyväisenä. Kaikkiaan mesenaatteja orkesterille tuli 124, ja suurin osa debyyttialbumin kustannuksista saatiin näiden avulla kasaan. Soinin ”välitilinpäätökseksi” kutsuma debyyttilevy ilmestyi toukokuun loppupuolella, ja 2,5 vuoden tähänastinen toiminta kruunautui 29.5. levynjulkaisujuhliin Koko Jazz Clubilla.

Tulevaisuudessa Soinin tavoite orkestereineen on toiminnan vakiinnuttaminen entisestään. Vielä on vähän matkaa siihen, että voisi sanoa bändin pyörivän omalla painollaan. Apurahojen ja lahjoitusten osuus soittajien palkkojen kattamisessa on oleellinen. ”Soittajille maksettava asianmukainen korvaus on ihan realistinen ja myös ihan kohtuullinen tavoite.”

Laura Korhonen